Viimeiseen kevätistuntoonsa kokoontunut kirkolliskokous alkoi tänään Turussa Maarian kirkossa pidetyllä messulla, jossa saarnasi Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.
Hän toivoi viikon työskentelyyn alkukristittyjen tuntomerkkiä, keskinäistä rakkautta.
– Jeesuksella on työjärjestykseemme yksi lisäys, suorastaan käsky: Rakastakaa toisianne.
– Alkaneella viikolla käsittelyssä on kirkkomme kannalta merkittäviä asioita. Esimerkiksi Kirkon paikallistason rakenteita koskevan sääntelyn muuttaminen merkitsee kankeasta nimestään huo-limatta yhtä kirkolliskokouksen historian tärkeintä asiaa, piispa Häkkinen sanoi.
– Kirkon edustajina aloitamme työskentelymme olemalla Jumalan edessä ja pyytämällä hänen siunaustaan. Jeesus evästää työviikkoamme käskyllään: rakastakaa toisianne. Vanha kristittyjen viisaus kuuluukin: ”Olennaisissa asioissa yhteyttä, sivuasioissa erilai-suutta ja vapautta, kaikissa asioissa rakkautta.” Tällaista viisautta me tarvitsemme, Seppo Häkkinen totesi saarnassaan.
Kirkolliskokous päättää muun muassa seurakuntien rakenneuudistuksesta sekä valtionkorvauksen jakamisesta seurakunnille. Lähetekeskustelua käydään virsikirjan lisävihkosta ja kirkon diakonivirasta. Kuudentoista edustajan aloite esittää, että kirkossa alettaisiin keskustella uudesta avioliittolaista ja sen vaikutuksista kirkkoon.
Keskinäinen rakkaus sai kirkon kasvamaan
Piispa Häkkinen tähdensi, että ”Jeesuksen käsky puhuu epäitsekkäästä rakkaudesta, joka ajattelee toisen ihmisen parasta. Jeesus itse on osoittanut suurinta rakkautta. ”Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.” Jeesus antoi henkensä sinun ja minun, meidän kaikkien puolesta. Jeesus kuoli, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä ja jotta me saisimme elää vapaina syyllisyydestä ja rangaistuksesta. Hänen anteeksiantamuksensa on elämämme voima.”
– Jeesuksen ensimmäiset seuraajat ottivat tosissaan Jeesuksen käskyn: Rakastakaa toisianne. Kristillinen kirkko kasvoi ensimmäisinä vuosisatoina hyvin nopeasti sen vuoksi, että kristityillä oli jotain, mitä millään muulla yhteisöllä ei ollut: keskinäinen rakkaus. Tuon ajan yhteiskunnassa ei yleensä välitetty heikompiosaisista, mutta kristityt huolehtivat myös heistä Jeesuksen mallin mukaan. Jeesuksen seuraajat ottivat tosissaan myös toisen käskyn: Minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää. He lähtivät viemään sanaa Jeesuksen rakkaudesta. He olivat valmiita kärsimään ja jopa kuolemaan, jotta yhä useammat ihmiset saisivat kohdata Jeesuksen rakkauden. He tekivät työtä koko sydämellään, rukoillen ja rakastaen. Myöhemmät sukupolvet ovat saaneet nähdä, miten työ on tuottanut hyvää hedelmää, Häkkinen sanoi saarnassaan.
